Junia ja katujen kiinalaista hajua

Aika on kulunut varsin nopeasti ja Suomesta lähdöstänikin on jo yli kuukausi. Blogi ei päivittynyt ajattelemallani tavalla, niin aikapulan kuin heikkojen nettiyhteyksienkin vuoksi. Olen asunut yliopiston asuntolassa suunnilleen kolme viikkoa ja tällä viikolla sain vihdoin hankittua toimivan nettiyhteyden huoneeseeni. En aio kirjoittaa erillistä postausta jokaisesta käymästäni kaupungista, vaan luvassa on pikakelaus reissun etenemisestä. Kazakstanin Almatysta matka jatkui bussilla Kiinan puolelle. Useamman päivän kestäneen junamatkan jälkeen vain 24 tuntia kestävä bussimatka tuntui menevän aivan hujauksessa. Paluu Kiinan tuntui hyvältä ja vaikka olin hyvin kaukana viime vuonna vierailemistani kaupungeista, leijui Xinjiangin pääkaupungin Ürümqin kaduilla samanlainen, erityisen kiinalainen haju. En pysty selittämään minkälainen tämä kyseinen haju on vaan se täytyy ehdottomasti kokea itse!

Vietin Xinjiangissa muutaman päivän, oleillen niin pääkaupungissa Ürümqissä kuin pikaisesti myös Kiinan kuumimmassa kaupungissa Turpanissa. Xinjiangista opiskelukaupunkiini Xiameniin on matkaa noin 4000 kilometriä, joten edessä oli vielä noin 50 tuntia junassa.

img_3536

Jiaohe Ruins 交河故城

img_3597

Lihakauppias Turpanissa

Mikäli Kiinassa haluaa ostaa junalipun, ja erityisesti jos haluaa tietyn lipputyypin johonkin tiettyyn junaan, kannattaa aloittaa ostopuuhat suunnilleen kuukautta ennen aiottua matkaa. Ostin omat junalippuni välitysfirman kautta jo Suomessa ollessani, sillä muuten olisin hyvin todennäköisesti jäänyt ilman lippuja. Tein tietoisen valinnan ja otin ensimmäiseen 25 tuntia kestävään junaan Ürümqista Xianiin halvimman hard seat istumapaikan. Säästin rahaa mutten todellakaan hermojani, sillä juna oli niin täynnä ettei aina ollut mahdollista laskea edes jalkoja penkkinsä reunalta lattialle. Kiinassa halvimpiin hitaisiin juniin myydään istumapaikkojen loputtua myös seisomalippuja, joten halvimman lippuluokan vaunut ovat toisinaan todella täyteen ahdettuja. Vaikka minulla oli istumapaikka, sain toisinaan jakaa penkkiäni väkisin viereen tunkevien seisomapaikkalaisten kanssa. Tämän kokemuksen jälkeen en suosittele halvimmalla istumapaikalla matkustamista yli vuorokauden kestävillä junamatkoilla, mutta lyhemmillä matkoilla (Kiinan tapauksessa siis kaikki alle 15 tuntia kestävät matkat!) hard seat luokassa on ihan mukavaa. Vaunun tunnelma on autenttisen kiinalainen, joten kuppinuudelit, teepullot ja ehkä kuitenkin myös korvatulpat valmiiksi, ja eikun matkaan!

img_3609

Xianissa vietin vain junanvaihdon välissä ruhtinaalliset viisi tuntia, joidenka aikana onnistuin mitä ilmeisemmin saamaan ruokamyrkytyksen. Poistuin rautatieasemalta syömään nuudeliravintolaan ja ostamaan lisää eväitä, sekä etsimään vessaa. Takana oli yli vuorokausi junassa ja edessä melkein yhtä pitkä junamatka, joten ei oikein naurattanut kun tajusin oloni huononevan ja ärhäkän ripulin iskevän. Xianista päätepisteeseeni Xiameniin olin onneksi varannut makuupaikan, joten 23 tuntia kestävä junamatka meni nukkuessa avohytin korkeimmassa mahdollisessa pedissä sekä jonottaessa vessaan. Kaikki elämäni reissut mukaan luettuna tämä junamatka saa kunniamaininnan kaikista hirveimpänä.

Kiinalaiset kanssamatkustajat havahtuivat vessaan jälleen kerran jonottaessani kurjaan olomuotooni ja pistivät kunnon härdellin pyörimään. Topakka rouva kajautti kiinaksi koko vaunulle että ulkomaalaisella on ripuli. Minun länsimaisille ripulilääkkeilleni naurettiin koko vaunun voimin ja tilalle tyrkytettiin kourallista keltaisia pieniä pillereitä. Sama topakka rouva täytti juomapullon kuumalla vedellä ja tuli henkilökohtaisesti tunkemaan pullon paitani alle lämmittämään mahaani. Tämän jälkeen luvassa oli vielä käsihierontaa, kun rouva nappasi käsistäni kiinni ja ronskin ottein paineli käsiäni. Ymmärrän toki että kanssamatkustajat pyrkivät vain olemaan ystävällisiä, mutta kyseisessä tilanteessa koko kiinalaisia täynnä olevan junavaunun osallistuminen niin minun auttamiseen kuin minun ihmettelemiseenkin oli vähän liikaa. Tuollaisina hetkinä tunnen todellakin olevani suomalainen, jonka henkilökohtainen tila on kiinalaisten vastaavaa paljon suurempi.

img_3575

Viinirypäleviljelmillä Turpanin laidalla

Heikosta voinnista huolimatta pääsin perille päätepisteeseeni Xiameniin, ja nyt opiskelut ja arki ovat pikkuhiljaa rutinoitumassa. Yliopiston kampus on kaunis ja opetus vaikuttaa oikein hyvältä. Jatkossa siis todennäköisesti juttua opiskelusta ja uudenlaisesta arjesta Kiinassa!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s