Sylvi Otranen

“Kiinan kielen opiskelu lähti ihan vitsistä. Yritin opiskella ranskaa, tuota jaloa EU-kieltä, mutta totesin ranskan ääntämisen turhauttavan vaikeaksi. Huomasin Jyväskylän yliopiston tarjoavan myös kiinan kielen kursseja ja lähdin ranskan opiskeluun turhautuneena kiinan alkeiskurssille. Ihastuin, rakastuin ja koukutuin, niin kiinan kieleen kuin koko Kiinaankin!”

 

 Yllä oleva lainaus on vastaukseni ihmettelijöille, miten olen päätynyt kiinan kielen opiskelun pariin. Nykyään seuraan aktiivisesti kaikkea Kiinaan liittyvää, mutta kaikki alkoi kielen opiskelusta. Ensimmäinen oppimani kiinan kielinen sana Jyväskylän yliopiston alkeiskurssilla oli 西瓜 xīguā eli vesimeloni. Tunnin jälkeen soitin äidilleni ja puhuin hänelle innostuneesti kiinaa: “我是西瓜!” Wǒ shì xīguā eli  “Minä olen vesimeloni!”. Kiinan kielen taitoni on kehittynyt enkä enää väitä olevani vesimeloni, mutta uskon matkan kiinan kielen parissa olevan pitkä, mutkikas ja elämysrikas. Onneksi kiinan kielestä on tullut minulle niin rakas, etten pistä ikuistakaan taivallusta tämän kielen kanssa pahaksi!

Aloittaessani sosiologian yliopisto-opintoni Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella syksyllä 2012, en olisi uskonut tulevani opiskelemaan toisena sivuaineenani kiinan kieltä. Kiinan opiskelu vei kuitenkin mennessään ja lopulta kandiopinnoistani muodostui mukavan sekalainen soppa sosiologiaa, eurooppaopintoja sekä kiinan kieltä. Maisteriopintoni saavat odottaa vielä hetken, sillä syksyllä 2016 lähden jatkamaan kiinan kielen opintoja Xiamenin yliopistoon Kiinan Fujianin maakuntaan.

Opiskelujeni ohella olen seikkailija, joka rakastaa reissaamista ja haluaisi koko omaisuutensa mahtuvan rinkkaan (harmillisesti rinkkaan ei kuitenkaan mahdu koko kirjahyllyllistä, eikä e-kirjoissa edelleenkään ole painetun kirjan tunnelmaa…) Innostun hyvistä keskusteluista ja kasvisruoasta, ja nautin mielelläni sekä hyvää kahvia että hyvää teetä.

Tervetuloa seuraamaan Kiinalogiikkaa!